Veritetrat: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää pitämisestä ja ruokinnasta
Verilahna on makean veden kala Etelä-Amerikasta. Se kuuluu oikeiden salmien perheeseen. Sen houkuttelevan ulkonäön ja melko alhaisen hoidon vaatimusten vuoksi verilahna on noussut suosituksi koristekalaksi akvaarioiden harrastajien keskuudessa.
Selitämme seuraavaksi, millaiset piirteet tunnusmerkitsevät verilahnan ulkonäköä ja mistä nämä pienet kalat alkuperäisinä tulevat. Lisäksi kerromme, mitä sinun pitäisi ottaa huomioon verilahnan hoidossa ja ruokinnassa.
Verilahnan ominaisuudet
Verilahna voi kasvaa enintään noin neljän senttimetrin pituiseksi. Sillä on kohtalaisen korkea, pitkänomainen ruumis, joka on selvästi litistynyt sivuilta.
Verilahnan perusväri on yleensä punainen, mikä on antanut sille nimen. Kalojen olkapäällä on suuri musta laikku, joka muistuttaa pisaraa ja haalistuu usein iän myötä.
Verilahnan selkäevi on suurelta osin musta. Sen pohja on kuitenkin myös punainen. Lisäksi siinä on valkoinen reuna. Peräevässä on leveä musta reuna, kun taas verilahnan muut evät ovat punaisia.
Naarasverilahna on hieman korkeampi kuin urospuoliset lajitoverinsa. Lisäksi niiden ruumiinrakenne on täyteläisempi, ja niiden värit ovat haaleampia.
Verilahnan elinikä
Jos kalat hoidetaan asianmukaisesti ja niille kiinnitetään tarvittavaa huomiota, verilahnan elinikä akvaariossa voi olla neljästä viiteen vuotta. Sairauksien tai riittämättömien hoito-olosuhteiden tapauksessa pienten koristekalojen elinikä voi kuitenkin olla vastaavasti lyhyempi.
Verilahnan alkuperä
Verilahna (Hyphessobrycon eques) on kotoisin Etelä-Amerikasta. Sen luonnollinen elinympäristö kattaa osia Amazon-joen altaasta. Siellä sitä esiintyy muun muassa ylävirtaan Rio Paranássa, Rio Guaporéssa sekä alavirtaan Rio Paraguayssa ja joissain Rio Uruguayn sivujokissa.
Se suosii rantalähialueita, joilla on tiheä kasvillisuus, mikä toimii suojana mahdollisia petoja vastaan, kun ne ovat vaarassa.
Verilahnan hoito
Verilahnat voivat elää helposti akvaariossa. Yksittäiset yksilöt voivat kuitenkin olla hyvin arkoja. Siksi on suositeltavaa pitää ryhmässä vähintään viisi yksilöä. Ryhmän koko voi kuitenkin olla suurempi riippuen käytettävissä olevasta tilasta.
Sopiva akvaario verilahnoille
Akvaarion, joka sopii verilahnoille, tulisi olla vähintään 80–100 senttimetrin pituinen. Liian pienet altaat johtavat nopeasti aggressiiviseen käyttäytymiseen lajitovereita ja muiden akvaarioiden asukkaita kohtaan.
Veden lämpötilan tulisi olla 23–28 astetta ja veden pehmeän ja lievästi happaman. Korkea veden laatu auttaa välttämään tauteja ja tukee kalojen hyvinvointia. Siksi suositellaan viikoittaista osittaista vesivaihtoa ja säännöllisiä vesitestejä.
Vesikasvit ja sisustus verilahnoille
Jotta verilahnojen luonnollista elinympäristöä voitaisiin mahdollisimman tarkasti jäljitellä, akvaarioon tulisi asentaa tumma pohjakate. Kuitenkin kirkas valaistus tulisi jättää pois.
Tiheä kasvillisuus reunoilla ja joitakin kelluvia kasveja tarjoavat varjoa ja samalla antavat verilahnoille mahdollisuuden piiloutua.
Verilahna yhdessä muiden koristekalojen kanssa
Jos tilaa ja asianmukaista ruokaa on riittävästi, verilahnan yhdistäminen muihin koristekaloihin on yleensä ongelmallista. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi kääpiöahvenet, panssarimonnit ja keilalaukut.
Siitä huolimatta verilahnoilla voi joskus olla taipumus aggressiivisuuteen, ja ne voivat purra niin lajitovereitaan kuin muita akvaarioiden asukkaita. Vanhemmat urokset voivat myös muodostaa reviirejä.
Verilahnan kasvatus
Jos haluat kasvattaa verilahnoja, tarvitset erillisen kasvatusaltaan, joka on noin 30 senttimetriä korkea ja tilavuudeltaan noin 80 litraa. Veden tulisi olla lievästi emäksistä ja pehmeää. Lisäksi tiheä kasvillisuus, kuten jaavasammal, suositellaan.
Idealistisesti kasvatusaltaaseen lisätään yksi naaras ja uros, jotka ruokitaan riittävästi ja poistetaan kutemisen jälkeen nopeasti. Vaihtoehtoisesti kutupesä voidaan käyttää estämään, että vanhemmat syövät kalanpoikasia.
Jos veden lämpötila on noin 24 astetta, verilahnan toukat kuoriutuvat yhden tai kahden päivän kuluessa. Viiden päivän kuluttua pienet kalat voivat uida vapaasti.
Vähäinen nitraattipitoisuus on välttämätön onnistuneelle lisääntymiselle. Yleensä verilahnan lisääntyminen osoittautuu melko vaativaksi eikä aina ole menestyksekästä.
Verilahnan sairaudet
Verilahnat voivat sairastua erilaisiin sairauksiin akvaariossa. Sairauden riskin minimoimiseksi on tärkeää varmistaa veden korkea laatu ja luoda hyvät hoito-olosuhteet.
Verilahnoille mahdollisia sairauksia ovat muun muassa:
- Samettitauti
- Leuan ja evien mätänevät
- Kalatuberkuloosi
- Oikea ja väärä neontauti
- Sieni-infektiot
Siitä, onko onnistunut hoito mahdollista, ja mitä toimenpiteitä tätä varten on toteutettava, riippuu ensisijaisesti kunkin taudin laadusta ja sen diagnoosin ajankohdasta.
Jos verilahna sairastuu esimerkiksi leuan ja evien mätänevään, pelastaminen on mahdollista asianmukaisella hoidolla. Lisäksi siirtämällä se erilliseen karanteenialtaaseen voidaan estää muiden kalojen sairastuminen akvaariossa.
Akutisti etenevässä kalatuberkuloosissa ennuste on kuitenkin huomattavasti huonompi. Yleensä tässä tapauksessa ainoat ratkaisut ovat koko kalakannan lopetus ja akvaarion perusteellinen desinfiointi.
Verilahnan ruokinta
Luonnossa verilahnat ravitsevat todennäköisesti pääasiassa hyönteisillä, kuten hyttysen toukilla, sekä madoilla. Yleisesti ottaen ne eivät kuitenkaan ole kovin valikoivia.
Akvaariossa ruokinnassa on siksi suositeltavaa monipuolistaa kalojen ruokavaliota. Verilahnoille sopii hyvin pakastettu ja elävä ravinto sekä laadukas hiutaleruoka, joka antaa niille tärkeitä ravintoaineita.
Laadukas ruoka verilahnoille
Asianmukainen ruokinta riittävässä määrin ja korkealaatuisella ruoalla auttaa tukemaan verilahnan terveyttä ja hyvinvointia sekä estämään aggressiota muita kaloja kohtaan.
Korkealaatuisella Aquaris Zierfischfutter -ruoalla teet tässä tapauksessa aina hyvän valinnan. Ruoassa on kaikki tarvittavat ravintoaineet ja se on erittäin hyvin sulavaa, joten se ei kuormita turhaan verilahnojesi akvaarion vettä.
Kirjoita kommentti