Guppy: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää pitämisestä ja ruokinnasta
Guppy kuuluu elävien karpaloiden perheeseen ja erottuu erityisesti värikkäästä ulkonäöstään, joka on erityisen voimakas koirailla. Se on helppo hoitaa, lisääntyy yleensä nopeasti akvaariossa ja sopii ihanteellisesti akvaarioiden aloittelijoille.
Guppyt ovat yleisimpiä makeanveden koristekaloja ja niitä löytyy eri jalostusmuodoissa akvaarioista ympäri maailmaa.
Alla selitämme sinulle kaiken tärkeän guppyn alkuperästä, ulkonäöstä ja hoidosta. Lisäksi saat tietää, miten voit tukea guppiesi terveyttä ja elinvoimaa oikean ruoan avulla.
Guppyn ulkonäkö
Guppyn jalostusmuodot saavuttavat noin kolmen ja kuuden senttimetrin pituuden, naaraiden ollessa noin kaksi kertaa suurempia kuin urokset. Sukupuolten dimorfismi on siten hyvin voimakas guppyllä.
Kun naarasguppyt ovat melko vaatimattomia hopeanvalkoisilla suomillaan, pienemmät koiraat ovat selvästi värikkäämpiä ja voivat esimerkiksi olla eri sävyjä punaisia tai sinisiä. Lisäksi niillä on pidemmät pyrstö- ja evät verrattuna naaraspuolisiin lajitovereihinsa.
Guppyn alkuperä
Guppy on alun perin kotoisin Karibialta ja Pohjois-Amerikasta. Vuonna 1866 brittiläinen luonnontieteilijä ja myöhempi gupyn nimeämisen Robert John Lechmere Guppy lähetti Brittiläiseen museoon joitain Trinidadista pyydettyjä yksilöitä.
Nykyään guppyt elävät vielä suuressa määrin luonnossa. Nämä pienet kalat suosivat matalia vesistöjä, kuten puroja tai jokien rantavyöhykkeitä. Niiden kestävyyden ja nopean lisääntymisen ansiosta niiden kannat eivät ole uhanalaisia monien muiden kalojen tapaan, minkä vuoksi guppia ei myöskään ole suojeltu laji.
Jotkut alueet ovat myös asuttaneet guppyjä ihmisten toimesta torjuakseen hyttysiä ja niiden välittämiä sairauksia.
Eri guppylajikkeet lyhyesti
Nykyään kasvatetaan lukuisia erilaisia guppylajikkeita, jotka eroavat ensisijaisesti pyrstöevän kuviosta. Kalojen evän muoto ja väri voivat sen sijaan vaihdella yhden jalostuksen sisällä.
Riippumatta siitä, guppylajikkeet jaetaan suurpyrstöisiin ja pienpyrstöisiin.
Suurpyrstöisiin guppylajeihin kuuluvat muun muassa seuraavat guppylajit:
- Doppelschwert-Guppy
- Fahnenschwanz
- Leiterschwanz
- Fächerschwanz
- Untenschwert
- Obenschwert
- Triangelschwanz
Pienpyrstöisiin guppylajeihin kuuluvat muun muassa seuraavat guppylajit:
- Spatenschwanz
- Nadelschwanz
- Rundschwanz
- Speerschwanz
Muuten, eri guppylajien risteyttäminen ei ole suositeltavaa, koska se voi johtaa lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja lopulta tuhota näiden koristekalojen monimuotoisuuden. Guppyjen lisääntymisen huomioon ottaen eri lajeja ei myöskään tulisi pitää samassa akvaariossa.
Endler-guppy
Toinen ryhmään kuulumaton laji on Endler-guppy, joka tunnustettiin omaksi lajikseen vuonna 2005. Se eroaa melko selvästi muista lajeista sekä kehonsa rakenteen että värinsä suhteen. Akvaariossa pidettynä se on kuitenkin yhtä mutkaton kuin muut guppyt.
Kuinka vanhoiksi guppyt elävät?
Verrattuna kultakaloihin guppyjen elinikä on selvästi lyhyempi. Akvaariossa terveet kalat saavuttavat yleensä neljän tai viiden vuoden iän. Vapaassa luonnossa guppyt harvoin elävät yli kaksi vuotta.
Guppyn hoito
Guppyjen hoitaminen on mutkatonta, mikä tekee niistä ihanteellisia esimerkiksi lapsille. Silti akvaarion, joka on tarkoitettu guppyille, tulisi täyttää joitain kriteerejä.
Minimikoko on 60 senttimetriä, jotta kalat saavat riittävästi tilaa. Veden tulisi ihanteellisesti olla paitsi puhdasta myös mahdollisimman tasalämpöistä. Guppyjen pitäminen on yleensä ongelmallista vesilämpötiloissa 20–30 astetta Celsius.
Veden pH-arvon tulisi olla välillä 6–8. Sopivan suodattimen käytön lisäksi voi olla järkevää vaihtaa säännöllisesti osa vedestä puhdistusta varten.
Pohjamateriaali ei ole välttämätön guppyjen pidossa, mutta ei ole haittaa lisätä hieman pikkukiviä tai hiekkaa akvaarion visuaalisen ilmeen parantamiseksi. Vesikasvit ovat kuitenkin välttämättömiä, koska ne toimivat nuorten guppyjen ravinnonlähteenä ja toimivat myös suojapaikkana.
Lopuksi on vielä huomioitava, että guppyt eivät pidä virtauksesta tai liian aktiivisista kumppaneista.
Guppyjen kasvatus
Guppyjen kasvatus on hyvin yksinkertaista. Naaraat tulevat sukukypsiksi noin kolmessa kuukaudessa ja voivat säilyttää riittävästi siemennestettä jopa 11 poikaspartoa varten parittelun jälkeen. Yksi poikasparto koostuu yleensä noin 20 nuoresta, mutta suurempia poikasia voi esiintyä yli 60 kappaleen erissä.
Mikäli ruoan ja veden laatu on kunnossa, nuoret guppyt kehittyvät yleensä hyvin. On kuitenkin tärkeää, että kalat saavat riittävästi tilaa. Huomioi myös, että guppyt saattavat syödä osan poikasistaan. On suositeltavaa pitää noin kolme naarasta yhtä koirasta kohti onnistuneen kasvatuksen varmistamiseksi.
Vaikka kalojen ulkonäössä voi olla huomattavia eroja kasvatuksen aikana, kaikille alalajeille on kuitenkin määritelty tiettyjä rotustandardeja. Tämä mahdollistaa guppyjen yksiselitteisen määrittämisen näyttelyissä tiettyyn alalajiin.
Guppyjen sairaudet
Periaatteessa guppyt ovat erittäin kestäviä koristekaloja. Kuitenkin ensimmäisellä sukupolvella voi usein olla ongelmia akvaarion muuttuneen veden koostumuksen kanssa, kun taas niiden jälkeläiset yleensä pärjäävät hyvin.
Lisäksi on mahdollista, että kalat ovat heikentyneet yliviljelyn vuoksi. Siksi oston yhteydessä on ehdottomasti suositeltavaa kääntyä luotettavan erikoisliikkeen puoleen.
Joidenkin guppylajien kohdalla on myös lisääntynyt alttius seuraaville kala taudeille:
- Suun- ja eväsrotu
- Valkopilkkutauti
Suun- ja eväsrotu
Suun- ja eväsrotu on sieni, joka aiheuttaa vahinkoja suussa tai evissä, ja sen syy liittyy usein liian harvaan veden vaihtoon. Suun- ja eväsrotun hoito vaatii yleensä lääkkeiden antamista.
Valkopilkkutauti
Valkopilkkutauti on loistartunta, joka guppyt yleensä kestävät ilman hoitoa, jos niillä on vahva immuunijärjestelmä. Tarvittaessa hoito voidaan kuitenkin suorittaa UV-säteilyn ja UV-vedenkäsittelyn avulla. Karanteeniallas tartunnan saaneille kaloille ei kuitenkaan ole hyödyllinen, koska loiset ovat jo vedessä.
Oikea ruokavalio guppylle
Guppyt ovat kaikkiruokaisia eivätkä ole kovin nirsoja. Ne suosivat lentoruokaa, mutta voivat syödä myös osan levistä ja muista vesikasveista, jos ne eivät ole liian kovia.
Elävä ravinto sopii erittäin hyvin guppyille. Koska sen käsittely voi kuitenkin olla melko vaivalloista, käytännössä turvaudutaan useimmiten rakeisiin tai hiutaleisiin. Valitsemasi tuotteen ollessa laadukas se ei ole ongelma guppyjen ravitsemuksen kannalta.
Guppyjä tulisi ruokkia usein ja pieninä annoksina niiden nopean ruoansulatuksen vuoksi. Yhden aterian annoksen tulisi olla täysin syöty viimeistään viiden minuutin kuluessa. Lisäksi viikoittainen paastopäivä on suositeltavaa ruoansulatusjärjestelmän keventämiseksi ja kasvun edistämiseksi.
Aquaris-guppyjen koristekalarehu
Jos haluat olla varma, että guppyt saavat kaikki tarvittavat ravintoaineet, Aquarisin koristekalarehu on täydellinen valinta.
Laadukas ruoka tarjoaa optimaalisen ravintoaineiden tasapainon ja tukee siten guppyjen terveyttä ja elinvoimaa aina nuoresta alkaen. Lisäksi se on erittäin helposti sulavaa, joten se ei turhaan kuormita akvaarion veden laatua.
Kirjoita kommentti